Aiheeseen tutustuessani löysin todella mielenkiintoisen tutkielman kosketuksen merkityksestä.
Tässä muutamia poimintoja ja suoria lainauksia kyseisestä Jukka Koposen pro gradu -tutkielmasta. Vaikka tulikin hieman pidempi artikkeli, niin suosittelen lämpimästi lukemaan loppuun saakka.
Kosketus
Vaikuttaa positiivisesti
> immuunijärjestelmään
> hengitykseen
> verenkiertoon
> kognitiivisiin kykyihin
Lisäksi aivojen hypotalamuksessa erittyy oksitosiinia, joka on sekä välittäjäaine että rauhoittava hormoni.
Oksitosiini vaikuttaa suorasti tai epäsuorasti mm.
> verenpaineeseen
> sykkeeseen
> vatsan ja suoliston toimintaan
> tunteisiin
Lisäksi oksitosiini
> rentouttaa
> alentaa aggressiivisuutta
> ylläpitää tasapainoa ihmisen elimistössä
Kosketusmuodoista hieronta alentaa stressihormonien määrää ja lisää endorfiinin erittymistä elimistössä. Endorfiini vähentää kipua ja lisää hyvänolontunnetta. Matala endorfiinitaso on yhteydessä depressioon.
Jos ei ole ihmistä, jota koskettaa, voi turvautua eläinten, esineiden tai itsensä kosketteluun.
Lemmikkien koskettaminen
Lemmikin omistavat vanhukset elävät muita pidempään ja heillä on vähemmän sydän- ja verisuonitauteja. Lemmikin silittäminen madaltaa verenpainetta ja pulssia ja vähentää stressiä.
Vaikutukset ovat toki vastaavat muillakin väestöryhmillä eikä vain vanhuksilla. Jokainen hyötyy eläinten koskettamisesta.
Esineiden koskettaminen
Seuraava oli mielestäni niin mielenkiintoista tekstiä, että alla suoria lainaus tutkielmasta:
Morris esittää, että ihminen voi kosketustarpeessaan turvautua myös erilaisiin esineisiin, jotka saattavat jäljitellä esimerkiksi jotakin lapsuudessa saatua kosketuskokemusta. Hänen mukaansa tupakka on eräs tällainen esimerkki ”esinehellyydestä”. Tupakan imeminen muistuttaa hänestä vahvasti vauvan äidin rinnan imemistä oraalisena kosketusmuotona ja sen rauhoittava vaikutus voi perustua samaan kuin tutti vauvalla. Lisäksi tupakassa on äidin rinnan tavoin mukana lämpöelementti ja imeskeltävän savun voi ajatella muistuttavan äidin lämmintä maitoa. Tupakan kaltaista suuhun liittyvää kosketusnautintoa tarjoavat hänen mukaansa myös purukumi (vrt. äidin nänni), erilaiset juomat kylmänä ja kuumana mukista ja pullosta – varsinkin pillillä nautittuna – sekä heinänkorsien ja helminauhojen hypistely huulilla.
Edelleen kosketuksen korvikkeina saattavat hänen mukaansa toimia myös muut kehoa kosketuksella stimuloivat keinot, kuten pehmolelujen syleily, tyynyt, sängyt, sohvat, nojatuolit, erilaiset vartaloa hyväilevät vaatteet ja kuumat kylvyt. Vesisängyissä ja kuumissa kylvyissä on Morriksen mukaan erityisen paljon jäljitelty kohdun kaltaista olotilaa, ja television kaikenlaisten ilmiöiden seuraaminen lasin takaa pehmeästä nojatuolista käsin muistuttaa äidin sylin turvaa pienenä lapsena pelottavaa ulkomaailmaa vastaan. Vaatteiden hypistely ja esimerkiksi käsien pitäminen taskussa taas ovat aikuisillakin yleisiä turvallisuuden ja hyvän olon tavoittelemisen keinoja.
Itsensä koskettaminen
Viimeinen keino saada kosketusta osakseen ilman muiden ihmisten tai esineiden apua on itsekoskettelu. Aiemmin esille tulleessa Fieldin tutkimuksessa tupakoitsijat olivat hyötyneet siitä, että aina tupakanhimon tullessa he hieroivat käsiään ja korvanlehtiään. Field luettelee myös muutamia ”huonoja” tapoja kosketella itseään kuten kynsien pureskelun, hiusten sipaisun ja sivelyn ja pakkomielteisen käsienpesun.
Morris sanoo, että monet itsekoskettelun tavat jäljittelevät toisen ihmisen hellää kosketusta ja ne tapahtuvat useimmiten kädellä ja kohdistuvat päähän. Käden painaminen poskea vasten, peukalon tai etusormen pitäminen huulilla, leuan tai ohimon tukeminen ja hiusten pyyhkäisy muistuttavat kaikki joko rakastavaisten koskettelun muotoja tai pienenä lapsena koettujen turvallisten kosketusmuotojen toistoa (esim. sormien ja huulten kosketus vs. äidin rinnan hapuilu ja imeminen, jne.). Useimmiten itsekoskettelu ilmenee jossakin stressaavassa tilanteessa ja sillä haetaan lohdutusta ja turvaa: Esimerkiksi naiset saattavat kauhistuessaan nostaa käden tai molemmat kätensä poskelle ja kynsien pureskelu on tuttu vaiva stressaantuneille ihmisille. Käsien ristiminen yli rinnan taas helpottaa ja tuo turvaa yleensä hieman uhkaavissa tai vieraissa sosiaalisissa tilanteissa.
Muita itsekoskettelun tapoja ovat Morriksen mukaan käden puristaminen toisella kädellä, jalkojen ristiminen (vrt. käsien ristiminen), jalkojen syleily ja niiden nostaminen rintaa vasten. Seksuaalisessa käyttäytymisessä tunnetuin itsehellyyden muoto on masturbointi.
Kosketuksella ylläpidät terveyttä
Monien allergioiden ja erilaisten sairauksien synnyn uskotaan myös johtuvan kosketuspuutteesta. Jotkut sairaudet voivat itsessään aiheuttaa koskettamattomuutta ja sitä kautta epäedullisia seurauksia (esim. autistiset lapset eivät useimmiten halua kosketeltavan itseään), mutta useissa tapauksissa tutkijat pitävät koskettamattomuutta itse sairauden synnyn syynä. Esimerkiksi astman, dermatiitin (ihotulehdus) sekä sydän- ja verisuonitautien ja kosketuspuutteen välillä on havaittu yhteyksiä. Sairastuneet lapset ovat usein perheestä, joissa äiti on koskettanut heitä hyvin vähän tai ei ollenkaan. Vastaavasti hierontahoidolla on saatu lievitettyä esim. astman oireita, ja paljon toisten ihmisten kanssa kontaktissa olevat (esim. avioliitossa elävät) näyttävät sairastuvan harvemmin esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin.
Kosketus ja itsetunto
Tutkijat ovat myös löytäneet joitakin yleisluontoisia yhteisiä piirteitä vähän kosketteleville ihmisille. Heidän on raportoitu esimerkiksi olevan ahdistuneempia, jännittyneempiä sekä tyytymättömämpiä omaan kehoonsa kuin paljon koskettavat. Lisäksi heillä on todettu enemmän epäilyksiä toisia ihmisiä kohtaan, enemmän sosiaalista eristäytyneisyyttä ja tiukemmat ja autoritaarisemmat uskonnolliset käsitykset. Paljon koskettelevilla (ei välttämättä kuitenkaan paljon kosketusta vastaanottavilla, kirj. huom.) taas on havaittu yhteisinä piirteinä mm. vahva ”ego”, dominoivat piirteet luonteessa ja vähäinen taipuvaisuus syyllisyydentunnon kokemiseen.
Andersenin ym. tutkimus vahvisti, että vähän koskettelevilla on yhtäläisyyksiä myös kommunikointitavoissa: He ovat esimerkiksi vähemmän puheliaita, sulkeutuneempia, välttelevät enemmän kommunikointia ja heillä on matalampi itsearvostus kuin paljon koskettelevilla. Tutkimuksen tulokset myötäilivät aiempien tutkimusten samansuuntaisia tuloksia, vaikkakin siinä tutkittiin vain sukupuolten välistä kosketusta. Tutkimuksessa oli mukana 4000 yliopisto-opiskelijaa Yhdysvalloista.
Lue lisää Kosketuksen merkityksestä.
Etenkin, jos sinulla on lapsia tai työskentelet lapsien kanssa, niin tutkielmasta löytyy mielenkiintoisia juttuja, mm. väite, että kosketuspuute lapsuudessa johtaa fyysiseen väkivaltaan aikuisena ja että kehonkosketuksen puutteen uskotaan olevan oleellinen tekijä, kun puhutaan tunne-elämän häiriöistä kuten masennus, autismi, ylivilkkaus, seksuaaliset poikkeamat, huumeriippuvuus, väkivalta ja aggressiivisuus.
Mitä tästä opimme
Kosketa! Ja anna koskettaa!
Halaa. Paijaa. Käperry syliin. Ja kuten edellä opimme ei ole niin väliä mitä koskettaa, kunhan koskettaa.
Kosketuksella on oikeasti voima, sekä ennalta ehkäisevä että parantava voima. Hyödynnä sitä, sillä se voima on helposti kaikkien käytettävissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti